Kanaa, nautaa ja lammasta

Juhlan kunniaksi italialaiset Braciole liharullat, olkaa hyvä!

Viime keväänä, tähän aikaan juuri ennen lomaamme saimme vihdoin aikaiseksi päättää mitä poikien jäljiltä tyhjäksi jääneille huoneille tehtäisiin. Värikkäitäkin ideoita pohdittiin, mutta lopulta päädyimme muuttamaan yhden huoneista perinteiseksi työhuoneeksi. Pystytettiin suuri, koko seinän peittävä kirjahylly, maalattiin perinnöksi saatu ruokapöytä ja sijoitettiin se keskelle huonetta työpöydäksi. Sisustettiin tuoleilla, tauluilla ja värikkäällä matolla. ”Tästähän tuli tosi kaunis, mutta mitä ihmeen töitä te tulette täällä tekemään??” totesi suorasukainen rakas ystävämme. No, ei tarvinnut itse keksiä tuohon vastausta. Universumi hoiti tuon kysymyksen ja nyt tuossa työhuoneessa on tullut vietettyä kokonainen työvuosi.

Minulla oli aluksi, ohikiitävän hetken sellainen romanttinen ajatus, kuinka sulassa sovussa jakaisimme mieheni kanssa tuon huoneen ja pöydän. Kuinka seesteisiä ja mukavia päivämme tässä poikkeustilanteessa voisivat ollakin. Aika pian kuitenkin tutustuin mieheni työminään. Ymmärsin, että puhelin puhelinkeskustelun välineenä on miltein turha hänen tapauksessaan, sillä kuuluisihan tuo ääni vastaanottajalle ilmankin. Käsitin, että hän kuuluu siihen tyyppiin, jolla on valtavan väkivaltainen kaksisormijärjestelmä kirjoittaessaan sähköposteja tai muistioita. Huomasin, että minulla jäi tuosta yli kaksimetrisestä pöydästä vain kulmaus jäljelle hänen miinoittaessaan sen postit-lapuilla, ruutupapereilla, revityillä kirjekuorilla ja paperipinoilla. Ja, että seesteisyys ja kauneus katosivat huoneesta viimeistään siinä vaiheessa kun hän raahasi sottaisen fläppitaulun pöydän päätyyn.

Etätöissä Äkäslompolossa

Vuosipäivää vietetään etäkonttorilla Äkäslompolossa. Hän siirtyy aamuvarhaisella ulkokautta mökkimme toiseen päätyyn ja työrauhaamme varmistaa välillämme useampikin seinä. Illalla pääsemme hetkeksi tunturiin, lämmitämme saunan ja nautimme illallisen mökkitakan lämmössä. Tällä viikolla koronavuoden juhlaillalliselle voisimme valmistaa viikonloppuna vaikkapa näitä italialaisia braciole liharullia. Ne ovat erinomaista juhlaruokaa. Kauniita, yllättäviä ja niin herkullisia. Haluatko sinäkin kokeilla?

Lehtipihvityyliin hakattu ja parmankinkulla peitetty

Tarvitset näihin liharulliin:

Ihan ensimmäiseksi voit hakata lihan ihan ohueksi lehtipihvimäiseksi levyksi, ellet ole sitä jo sellaisen pyytänyt suosikki lihakauppiaaltasi. Sitten teet täytteen. Laita kulhoon iso kourallinen panko korppujauhoja tai itsetehtyä pangrattato leipämurua, vastaava määrä parmesan raastetta,lehtipersilija silppua, ripaukset mustapippuria ja suolaa. Sekoita.

levitä täytteet pinnalle

Laita pihvi pöydälle ja rouhi sen pinnalle mustapippuria. Levitä sen jälkeen pinnalle parmankinkku siivu. Peitä pinta täyteseoksella ja raasta vielä pinnalle hieman provolone juustoa. Käännä lihan sivureunat hieman täytteenpäälle, jotta varmistat täytteen pysymisen rullan sisällä. Kääri liha rullalle ja sido se narulla tiukasti kiinni. Toista sama jokaisen rullan kohdalla.

Kääri rullalle

Seuraavaksi paista lihoihin kauttaaltaan kauniin ruskea pinta oliiviöljyssä. Nosta lihat hetkeksi vaikkapa lautaselle odottamaan.

Ruskista paistopinta

Kaada uuniin menevään pataan itsevalmistamasi tomaattikastike tai vaikka kaupasta ostettu hyvä sellainen. Jos olet paistanut liharullat erillisellä paistinpannulla, niin kaada myös pannulle jäänyt paistoneste kastikkeen joukkoon. Kiehauta kastike ja nosta liharullat sekaan. Laita pata uuniin 200 asteen lämpöön noin 30 – 40 minuuttia.

Matkalla uuniin

Tarjoile vaikkapa näiden ihanien paistettujen perunoiden kanssa. Ohjeen löydät täältä Paistetut perunat maailman parhaassa pannussa.

Paistetut perunat