Pastat

Pastankukkia, Rotoloni di Pasta

Nousen junaan Milanon rautatieasemalla ja ahtaudun laukkuineni kapeaa käytävää vasemmalle kohti hyttiä nro 17. Hytti on jo täynnä minun paikkaani lukuun ottamatta. Vanhan junan hytti on ahdas, joten joudun nostamaan laukkuni miltei pään yläpuolelle mahtuakseni kanssamatkustajien ohi ikkunapaikalleni. Nostan omaisuuteni hattuhyllylle ja istahdan. Onnekseni sain ikkunapaikan. Sen lisäksi, että hytti on ahdas, ei tilaa ole liiemmälti myöskään istuimilla. Tuolit ovat kuin pieniä nahkaisia sohvia, joissa istuu aina kaksi oikein lähekkäin reunoilla sijaitsevien päänojien välissä. Tuurini istuimen suhteen jää ikkunapaikkaan, sillä vieressäni istuu rehvakkaasti italialaisittain kovinkin iso herra, joka vie armottomasti suurimman tilan yhteisestä sohvastamme. Nojaan ikkunaan ja ryhdyn nauttimaan maisemista.

Olen matkalla Milanosta kohti Firenzeä. Joudun vaihtamaan junaa Bolognassa, joten matka seuraavalle etapille ei ole pitkä. Koska Bologna on tunnettu erinomaisesta ruuastaan, herkullisista ravintoloistaan ja ruokatoreistaan en tällä kertaa napannut asemalta lempimatkaeväitäni lainkaan, vaan keräilen ja säästän nälkääni lounaaseen kaupungissa.

Kun saavun Bolognaan minulla on riemukseni pari tuntia aikaa syödä ja nauttia tämän kaupungin tarjoamasta. Olin saanut vinkin pienestä trattoriasta aivan Quadrilateron alueen tuntumassa pienen taksimatkan päässä rautatieasemalta, joten suunnistan sinne. Quadrilatero on keskiaikainen torialue. Kadut alueella ovat täynnä pieniä ravintoloita, kahviloita, paikallisiin tuotteisiin erikoistuneita pikku kauppoja, torikauppiaita kadunvarsi kojuissaan sekä ruokahalleja. Täällä italialainen ruoka näyttäytyy laajimmillaan.

Onnistun löytämään trattorian, jonka nimeä en enää kuollaksenikaan muista. Käsittämätöntä, sillä yleensä muistan jokaisen ihanan ravintolan nimen, jossa olen syönyt unohtumattoman annoksen. Tämä annos taisi vaan olla niin järisyttävän herkullinen, että se pyyhki pois mielestäni kaiken muun. Tässä pikkuruisessa perheen pitämässä trattoriassa nautin nimittäin ensimmäistä kertaa pastarullia, Rotolini di Pasta al Forno -annoksen. Kermaisen, pehmeän, täydellisesti pastalempeä tarjoavan annoksen. Käytännössä tämä annos on yksi iso lasagne levy, täytettynä, rullattuna ja uunissa pehmeässä mascarpone kastikkeessa valmistettu ihanuus. Päällä hieman tomaattia ja rucola salaattia. Tämä ja lasillinen chiantia ja olin jälleen valmis loppumatkalle kohti Firenzeä. Ennen sitä nappasin kuitenkin ravintolan Nonnalta suuntaa antavan ohjeen auttavalla italiallani.

Tein tätä annosta aika ajoin ja usein vähän muunnellen, kunnes törmäsin annokseen uudelleen legendaarisessa Tony’s Delissä, Helsingissä. Siellä tätä kutsuttiin nimellä Fiori di Pasta ja osuvasti niin, sillä ovathan nämä pastarullat kuin pieniä pastankukkia juustopedillä. Tony’s Delissä, jos muistatte, oli varmaan ihan ensimmäisten ravintoloiden joukossa sellainen tiski, jossa kokki teki ruokaa ravintolaan tulleiden asiakkaiden seuratessa vieressä. Ja siksi pääsinkin jälleen vähän kuin varkain tutkimaan mitä suosikkiravintolani kokki tähän annokseen laittoi. Tai oikeammin seisoin tiukasti paikoillani tiskin edessä ja vohkin estottomasti tämän annoksen salaisuuksia minkä vaan rohkenin.

Näihin pastarulliin tai pastakukkiin tarvitset neljälle hengelle:

  • 4 tuoretta isoa lasagne levyä
  • purkillinen tai jopa kaksi Ricotta juustoa
  • pussillinen babypinaattia
  • chiliflakes tai Sambal Oelek tahnaa (laitan aina teelusikallisen , jopa kaksi)
  • mustapippuria ja suolaa
  • ainakin 12 siivua Parmankinkkua
  • paketti Provolone juustoa
  • purkillinen tai kaksi Mascarpone juustoa
  • iso loraus valkoviiniä
  • Paahdetut kirsikkatomaatit täyteläiseksi kastikkeeksi tai muuta tomaattikastiketta
  • Parmesan raastetta
  • rucola salaattia


Tee ensin täyte. Kaada pussillinen babypinaattia kuivalle paistinpannulle ja anna pehmetä. Purista pinaatista esim. siivilän avulla ylimääräinen neste pois. Sekoita pinaatti Ricotta juustoon ja mausta se chiliflakes mausteella tai Sambal Oelekilla makusi mukaisesti. Ripaus mustapippuria ja suolaa ja sekoita tahnaksi.

Levitä tahna lasagnelevyille tasaisesti. Nosta jokaisen pinnalle parmankinkku siivuja sekä muutama höyläys Provolone juustoa.

Rullaa levyt rullalle, kelmuta ja laita jääkaappiin tekeytymään. Voit tehdä tällä välin tomaattikastiketta joko tällä Paahdetut kirsikkatomaatit täyteläiseksi kastikkeeksi ohjeella tai tällä Tomaattikastike eli Sugo di Mamma ohjeella. Tai voit vaihtoehtoisesti vain pilkkoa oikein pieneksi vaikkapa pari hyvää San Marzano tomaattia.

Tee kastike. Laita kattilaan purkki Mascarpone juustoa, loraus valkoviiniä ja mausta se suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna mutta älä anna kiehahtaa. Kaada kastike uunin kestävään vuokaan, tai jos haluat tarjoilla jokaiselle oman annoksen, niin jaa kastike pienempiin uunin kestäviin vuokiin.

Leikkaa pastarullat kolmeen osaan ja nosta ne vuokaan pystyy niin, että ne tukevat toisiaan tai vaihtoehtoisesti lepäilemään rinnakkain. Asettele rullien pinnalle tomaattikastiketta ( tai tomaattihakkelusta) sekä parmesan raastetta.
Nosta vuoat kuumaan uuniin ja anna olla kunnes kastike ruskistuu ja rullat tuntuvat valmiilta.

Ripottele pinnalle rucolanlehtiä sekä mustapippuria. Kaada lasiin se chianti.

Ps. Sitä Tonys Delin Fiori di Pastaa on ollut silloin tällöin tarjolla Sikke’s ravintolassa pastasunnuntaisin. Kannattaa kysellä sen perään!