Ragù on mielestäni parasta pitkään, miedolla lämmöllä uunissa paahdettuna. Ragù on aina ollut meidän perheen lempiruokaa, the sunnuntaipastaa. Teen sitä aina siinä suurimmassa mustassa valurautapadassa, niin suuren annoksen kuin mahdollista ja annan paahtua uunissa vähintään kuusi tuntia. Siinä välissä ehtii tehdä vaikka mitä, tai jos ei tahdo tehdä mitään, niin eipä tarvitse juuri ruokaakaan tehdä, kun se tuntuu valmistuvan kuin itsestään. Ragù on talviruokaa parhaimmillaan, lämmintä ja paahteista.

Tänään täällä mökillä sade ropisee kattoon eikä asteitakaan ole kuin 15, joten yllättäen tuli ragù mieleen. En kuitenkaan tänään paahda sitä uunissa tuntitolkulla, vaan päätin kehittää jotain nopeampaa mutta kuitenkin niin, että saisin samat paahteet ja maut kastikkeeseen.

Otan keittiön seinältä koukusta padan. Se on sopiva pata kahdelle, pieni ja pyöreä ja niin suloinen kahvoineen. Ostin sen Karkkilan torilta ihastuttavalta vanhalta pariskunnalta, jotka laittavat kuntoon kierrätettyjä, vanhoja valurauta-astioita ja -esineitä ja sitten myyvät niitä eteenpäin torilla. Olen ostanut heiltä jo useamman ja aina perjantaisin käyn katsomassa, jos vielä joku ihana pannu tai pata odottaisi minua, ehdottomaan tarpeeseen tietenkin.

Ragùn ainekset:

• oliiviöljyä muutama ruokalusikallinen
• pieni keltainen sipuli pieneksi silputtuna
• valkosipuli murskattuna
• 400 gr jauhelihaa
• teelusikallinen ( tai ehkä vähän enemmänkin?) Sambal Oelek chilitahnaa
• runsas ruokalusikallinen tomaattipyrettä
• loraus punaviiniä
• suolaa ja mustapippuria
• purkki kuorittuja tomaatteja, vaikkapa Mutti
• pastan päällisiksi: fenkolinsiemeniä, ricotta-juustoa, parmesania ja sitruunankuorta

Eli otetaan pata. Laitetaan pataan oliiviöljyä ja sinne pehmentymään sipuli ja murskattu valkosipuli. Lisää jauheliha ja ruskista kunnes se on kauttaaltaan ruskeaksi paahtunut. Lisää teelusikallinen Sambal Oelek – tahnaa ja runsas ruokalusikallinen tomaattipyrettä. Kaada sekaan kunnon loraus vaikkapa Valpolicella punaviiniä. Lisää suolaa ja mustapippuria ja sekoittele hetki. Lisää purkki kuorittuja tomaatteja liemineen lihan joukkoon ja anna porista hiljaisella tulella noin 30 minuuttia.

Laita tässä välillä pasta kiehumaan. Ragùun sopii mielestäni ihan parhaiten Taccole tai Paccheri pasta, kummassakin on pintaa ja röpelöä mihin soossi voi tarttua. Taccole on neliön mallinen pasta, jossa on pieni rimpsu reunassa. Tähän pikaragùun se on mielestäni paras. Muista keittää pasta runsaassa suolassa ( merivedeltä saa maistua !)

Valmista fenkolinsiemenet. Laita niitä pieni kasa kuivalle paistinpannulle ja paahda niitä kunnes tunnet ihanan fenkolin aromin ilmassa ja siemenet saavat pientä paahdetta. Laita ne mortteliin ja murskaa ne jauhoksi. Laita pieneen kulhoon.

Kun pasta on valmis, nosta se pastapihdeillä vettä pois valuttaen ragùn sekaan ja sekoita. Tuo pata tarjolle pöytään. Tuo samalla tarjolle pastan päälliset. Juu, sellaisia tarvitaan tähän ihan ehdottomasti! Ja nehän olivat:

• se paahdettu ja morttelissa jauhettu fenkolisiemen
• raastettua sitruunankuorta
• raastettua parmesania
• pieni kulhollinen pehmeää ricotta-juustoa

Ja sitten vaan pastalautaselle kasa ihanaa ragùa pastoineen, päälle ruokalusikallinen ricotta-juustoa, muutama raapaisu sitruunankuorta, fenkolijauhetta sekä ripaus parmesanraastetta.

Tajuttoman hyvää ja onneksi sitä Valpolicella Ripassoa löytyy vielä lasillinen tai kaksi, sopivat nimittäin täydellisesti yhteen, tuo punaviini ja ragú.

Antaa sateen ropista, meillä on lämmin täällä takkatulen ääressä.