Takana lämmin ja aurinkoinen viikonloppu Sorrenton niemimaalla, jonka eteläisellä rannikolla sijaitsevat kuuluisat ja vielä tähän aikaan vuodesta kovin ruuhkaiset Positano, Amalfi ja Ravello. Niin jumalaisen kauniita kuin nuo vuorenrinteille rakennetut värikkäät kylät ovatkin olimme matkaan lähteneen naisjoukon kesken enemmän kuin onnellisia majapaikkamme sijainnista. Siitäkin huolimatta, että matka Napolista Neranoon tuntui kestävän ikuisesti.

Nerano on pieni, jyrkkään rinteeseen rakennettu kalastajakylä. Sen nimi juontaa keisari Tiberio Neronesta, joka vietti vapaa-aikaansa Caprilla ja eksyi kerran Marina del Cantonen rantaan, ihastui, rakennutti villan ja antoi kylälle nimen Neronianum. Kylä on rauhallinen, sen hotellit ja vuokrahuvilat piiloutuvat niin hyvin rinteeseen, että tuntui kuin olisimme olleet ainoat tänne eksyneet matkailijat. Ja huvila, jonka vuokrasimme sijaitsi kuin sattumalta rinteen kauneimmalla paikalla näyttämällä meillä maiseman, jonka edessä huokailimme päivittäin.

Täällä rinteen juuressa sijaitsevat Neranon viehättävät rantaravintolat, italialaisesti tyypillisen kivirannan varrella. Yksi kylän kuuluisimmista ravintoloista on Ristorante Maria Grazia, jonka pakko syödä -annoksiin kuuluu vuodesta 1952 nautittu Spaghetti alla Nerano. Italialaisille tyypilliseen tapaan siinä on vain muutama yksinkertainen mutta herkullinen ainesosa: spaghettia, paistettuja kesäkurpitsa siivuja sekä paikallista provolone juustoa. Tätä annosta saa kyllä ihan jokaisesta alueen ravintolasta ja ystävättäreni, tuo Donna Pazza, päättikin testata lomamme aikana niistä jokaisen. Mutta mikä voitti, sitä oli kuulemma mahdotonta sanoa.

Testasin pastan kotikeittiössä. Ensin piti metsästää ainesosat. Ihania, pieniä ja napakoita kesäkurpitsoja löytyi tietenkin Hakaniemen hallin Merja Valolta, mutta juuston kohdalla tein virheen jo Neranossa. Mitä ihmettä oikein ajattelin kun jätin nuo herkulliset juustopallot roikkumaan kyläkauppojen kylmähyllyn koukkuihin! Provolone del Monaco on juusto, joka tähän annokseen kuuluu ja eihän sitä tietenkään noin vaan suomalaisista kaupoista löydy. Ei edes runsaasta valikoimastaan tunnetusta Lentävästä lehmästä. He myyvät toki provolonea, piccanttea sekä dolcea, mutta del Monacon kohdalla pitäisi tilaus tehdä aiemmin kuin extempore ja hintakin muodostuisi kalliiksi italian sisäisistä rahdeista johtuen. Minulla on selvästi ote näissä ostoksissa lipunut, mutta onneksi provolone piccanten maku ei kuitenkaan ole niin kaukana del Monacosta!

Tähän Amalfin rannikon klassikkopastaan tarvitset seuraavat aineet neljälle hengelle:

• vähintää kaksi pientä ja napakkaa kesäkurpitsaa
• noin 120 gr spaghettia / ruokailija
• 3 dl provolone del Monaco tai provolone piccante juustoa
• valkosipulin kynsi
• oliiviöljyä
• tuoretta basilikaa
• 4 ruokalusikallista parmesan juustoa
• suolaa ja mustapippuria

Ihan ensiksi laita vesi kiehumaan suureen kattilaan ja lisää suola.

Ota mahdolini (tai hyvä veitsi ja huolellinen siivuttaminen) ja siivuta kesäkurpitsa oikein ohuiksi siivuiksi. Levitä siivuja vaikkapa leikkuu laudalle tai muulle alustalle kuivahtamaan hetkeksi (voit vähän kuivata niiden pintaa talouspaperilla). Laita isoon paistinpannuun runsaasti oliiviöljyä ja paista kesäkurpitsan siivut kauniin kullanruskeiksi erissä. Jos laitat pannuun liikaa siivuja yhtä aikaa ne eivät paistu vaan keittyvät öljyssä. Nosta valmiit siivut talouspaperille, jotta liika öljy imeytyy pois. Kun olet paistanut kaikki kesäkurpitsan siivut, ripottele niiden pinnalle revittyjä basilikanlehtiä sekä hieman suolaa.

Raasta noin 3dl provolonejuustoa sekä noin 4 ruokalusikallista parmesania (tämä oikein hienolla terällä)

Keitä spaghetti suolatussa kiehuvassa vedessä. Kun spaghetti on melkein al dente on aika valmistaa kastike.

Ota käyttöösi kasari tai iso paistinpannu. Kaada pohjalle reilu ruokalusikallinen oliiviöljyä ja yksi hieman kyljelleen rutistettu valkosipulinkynsi. Anna valkosipulin hautua hetki kuumassa oliiviöljyssä antamassa makua ja nosta se sitten pois. Lisää öljyyn 2/3 kesäkurpitsan siivuista ja kauhallinen pastan keitinvettä. Anna kesäkurpitsojen pehmentyä kasarissa noin minuutin kaksi. Muussaile niitä hieman puulastalla, jotta niiden maku irtoaa hyvin. Sitten tiputa lieden lämpö mahdollisemman matalalle tai jopa kokonaan pois.

Nosta valmis pasta pihdeillä kasariin. Lisää provolone sekä parmesan raaste. Sekoita oikein rivakasti pyörittäen spaghettia juuston sekaan. Siis todella rivakasti, jotta juusto sulaa pastan sekaan eikä paakkuunnu. Voit lisätä vaikka kauhallisen tai puolitoista pastan keitinvettä sekaan, jotta saat varmasti kermaisen lopputuloksen.

Rouhi pinnalle runsaasti mustapippuria ja parmesanraastetta , sekä lopuksi jäljellä olevat kesäkurpitsan siivut ja revittyjä basilikanlehtiä.

Grazie mille, signora Maria Grazia! Tämä on kyllä kovin, kovin herkullinen pasta.