Ravintolan lautasella

Sukula40, Pohjoisesplanadi 17 Helsinki

Ravintola Espan tiloissa vielä muutaman viikon toimiva pop-up ravintola Sukula40 juhlistaa isäntänsä Jyrki Sukulan 40-vuotista uraa 8 ruokalajin menulla ja siihen hyvin valituilla viineillä. Jokainen ilta on erilainen, menu vaihtelee päivittäin ja mukana on aina ainakin yksi annos joltakin toiselta huippukokilta.

Me nautimme tämän illallisen eilen, täydellisen kesäpäivän iltana. Päivä oli aurinkoinen ja ilmassa tuoksui kesä ja oli ihana pukeutua kevyesti mekkoon tämän jatkuvan kotiasu-kauden jälkeen. Ravintola oli kauniisti ja väljästi sisustettu, kaikkialla oli runsaasti vihreää ja valoa. Meidän ohjattiin pyöreään pöytään ravintolan keskelle ja onnekkaasti pöytämme tarjoilijana toimi Jyrki Sukulan tytär, joka kertoi meille illan annoksista, viineistä ja isästään mielenkiintoisia tarinoita. Erinomainen lisä illalliselle!

Menu koostuu herra Sukulan muistoista matkan varrelta. Alkuun saimme nauttia pieniä suupaloja muun muassa Kaikilla Mausteilla kirjasta vuodelta 2002 Champagne Brut NV seuraksi. Seuraavaksi meille tuotiin kaunis parsasalaatti, jota Sukula oli tarjonnut Hasan & partnersin juhlissa Vanhalla ylioppilastalolla 1996 ja se oli tuotu nyt mukaan illalliseen juuri edesmenneen Ami Hasanin muistoksi. Ihana ja raikas annos, joka tarjoiltiin Sukulan Italian ystävien Roberton ja Dinon kotiviinin kanssa.

Seuraavaksi meille tarjoiltiin aivan järjettömän herkullinen ja niin kaunis annos Eero Vottosen, Palacen kokin valmistamana. Tomaattivesi, hummeri, kirsikkatomaatit ja kesän kotimaiset mansikat muodostivat niin herkullisen kokonaisuuden, että sitä söi jo silmillään. Le Pupille Poggio Argentato viini täydensi annoksen.

Helmen legendaarinen vihreä pasta ja sen jälkeen tarjottu vihreä liemi yrttivihdalla oli erinomainen ja niin yllätyksellinen annos! Itse angelottit olivat herkullisia ja kulhoon lopuksi kaadettu pitkään haudutettu vihannesliemi erinomainen.

Pääruuaksi nautimme Kyyhkykaalikäärylettä erinomaisen Luigi Pira Langhe Nebbiole lasillisen kanssa. Ja upeaa siinä oli ohueksi höylätty tryffeli!

Jälkiruuaksi tietenkin Jymyn alastonmaitojäätelöä sekä kesän ensimmäisiä raparpereja ja marenkia.

Loppuun vielä mutteripannulle keitetty espresso sekä Pikku neloset.

Ihana ilta ja ihana illallinen.

Täydellistä ja jotenkin niin normaalia, että ihan ihmetytti. Toki ravintola suljettiin aikaisin eikä matkan varrella kotiin löytynyt one for the road – terassia, mutta kuitenkin olo oli kuin joskus silloin ennen. Tästä se pikkuhiljaa alkaa, se normaali ihana!